

LEHTIKUVA
Halla-ahon vappupuhe – katso video täältä
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho piti vapunpäivän puheen perussuomalaisten tilaisuudessa presidentti Rytin muistomerkin vieressä. Suomen Uutiset lähetti tilaisuuden suorana Yputube-verkkolähetyksenä. Puhe myös ohessa.
Jussi Halla-aho:
”Arvoisat helsinkiläiset ja vapunviettäjät!
Eduskuntavaalit pidettiin hiljattain ja hallitustunnustelut ovat parhaillaan käynnissä. Vaaleja ja tulevia hallituskuvioita ei voida välttää tämän vuoden vappupuheissa.
Joissakin maissa, kuten Britanniassa ja Yhdysvalloissa, on kaksipuoluejärjestelmä. Sellaisessa järjestelmässä vaalitulos on yksiselitteinen. Se, joka saa enemmän ääniä, on voittaja, ja se toinen on häviäjä. Tilanne on paljon mutkikkaampi Suomen kaltaisessa maassa, jossa on kahdeksan eduskuntapuoluetta. Millään niistä ei ole enemmistöä eduskunnassa, eikä mikään niistä edes ole selvästi suurempi kuin muut.
Video vapunpäivän tilaisuudesta. Jussi Halla-ahon osuus alkaa kohdasta 6 min 50 sek. Tilaisuudessa puhuivat myös Helsingin perussuomalaisten Markku Saarikangas, Jarmo Keto ja Mika Raatikainen. Youtube.
Tällaisessa järjestelmässä vaalitulosta tulkitaan ja selitetään. Jos puolueita on uskominen, vaaleissa on melkein aina pelkkiä voittajia ja torjuntavoittajia. Vaalithan eivät koskaan mene niin huonosti, etteivät ne olisi voineet mennä vielä huonommin. Poikkeuksena ehkä se tilanne, että puolue ei saa yhtäkään kansanedustajaa. Sen huonommin ei voi mennä, mutta tämä on harvinaista.
Perussuomalaisten osalta vaalit menivät mielestäni erinomaisen hyvin, vaikka meidänkin tulostamme voidaan tulkita erilaisilla tavoilla. Lisäsimme kansanedustajiemme määrää 24:llä suhteessa vaaleja edeltävään eduskuntaan ja yhdellä suhteessa vuoden 2015 vaalitulokseen. Emme ole koskaan olleet näin lähellä suurimman puolueen asemaa, vain 0,2 prosenttiyksikön päässä. Tästä vielä lämmin kiitos äänestäjillemme!
Demokratiassa ihmiset saavat äänestää vapaasti erilaisten vaihtoehtojen välillä. Tämä ei kuitenkaan riitä. Vaalien tuloksen pitäisi myös jollakin tavoin heijastua käytännön päätöksenteossa. Sen pitäisi jotenkin näkyä siinä, mitä ympäröivässä todellisuudessa tapahtuu. Sirpaleisessa puoluejärjestelmässämme tämä on merkittävä ongelma. Hallitus hoitaa päivänpolitiikkaa ja tekee lakiesityksiä, jotka eduskunta hyväksyy. Hallitus ei tarvitse mitään muuta mandaattia kuin eduskunnan enemmistön tuen. Tämä enemmistö voidaan kuitenkin kasata hyvin monella eri tavalla.
Otetaan joitakin esimerkkejä: enemmistö saadaan aikaan sosialidemokraattien, keskustan, vihreiden, vasemmiston ja rkp:n edustajilla. Mutta enemmistö saadaan myös perussuomalaisten, kokoomuksen, keskustan ja kristillisdemokraattien edustajilla. On täysin selvää, että nämä kaksi vaihtoehtoista hallituspohjaa tekisivät monessa asiassa aivan erilaista politiikkaa. Kuitenkin kummallakin olisi takanaan eduskunnan enemmistö, ja kumpikin edustaisi näin ollen kansan enemmistön vaaleissa ilmaisemaa tahtoa.
Se, että melkein kaikki puolueet voivat Suomessa liittoutua melkein kaikkien muiden kanssa, on selkeästi ongelma äänestäjien kuluttajansuojan kannalta. Samoin se, jos kaikki irtisanoutuvat yhteistyöstä yhden puolueen kanssa. Äänestämisellä ei silloin ole kovin paljon merkitystä päätöksenteolle, eikä vaalituloksesta voi vielä lainkaan päätellä, millaista politiikkaa on tulossa.
Helppoja ratkaisuja tähän ongelmaan ei valitettavasti ole. Yksi mahdollisuus olisi siirtyä Ruotsin kaltaiseen blokkipolitiikkaan, jossa äänestäjille on etukäteen selvää, minkä puolueiden kanssa heidän oma puolueensa aikoo vaalien jälkeen tehdä yhteistyötä. Enemmän ääniä saanut blokki sitten muodostaisi hallituksen. Toinen vaihtoehto olisi Tanskan malli, jossa eniten ääniä saanut puolue muodostaa vähemmistöhallituksen, joka asiakohtaisesti neuvottelee lakiesityksilleen eduskunnan tuen. Kumpikin vaihtoehto olisi parempi kuin nykyjärjestelmä, jossa hyvin kaukana toisistaan olevat puolueet liittoutuvat, eikä kompromissina luotu hallitusohjelma ole kenenkään mielestä hyvä. Tilkkeeksi otetaan vielä pieniä, yhden asian puolueita, kuten RKP, jotka näin saavat kannatukseensa nähden suhteettoman vaikutusvallan.
Kolmas miettimisen arvoinen vaihtoehto olisi se, että hallituksen muodostavat automaattisesti kaksi tai kolme suurinta puoluetta. Tällä tavoin ainakin suurimpien äänestäjäryhmien näkemykset tulisivat aina edustetuiksi.
Muut puolueet toimittivat eiliseen mennessä vastauksensa hallitustunnustelija Rinteen esittämiin kysymyksiin. Rinnettä ei käy tällä hetkellä kateeksi. Muut puolueet toki haluavat hallitukseen, mutta ne ovat esittäneet pitkän listan kynnyskysymyksiä ja vaatimuksia, joita on erittäin vaikeaa ellei mahdotonta sovittaa toisiinsa tai Rinteen omiin vaalilupauksiin. Joku joutuu vielä syömään sanansa ja kääntämään takkinsa, ja samaan aikaan kaikkien pitäisi kampanjoida toukokuun eurovaaleihin.
Perussuomalaisten kynnyskysymykset ovat hyvin yksinkertaisia. Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut perustuvat siihen, että yrityksillä on mahdollisuus toimia ja työllistää suomalaisia. Kun yritykset menestyvät, ne voivat maksaa veroja. Kun ihmisillä on töitä, hekin maksavat veroja. Ja mikä parasta, kun on työtä, ja kun työstä maksetaan palkkaa, ihmiset eivät tarvitse sosiaaliturvaa, joka rahoitetaan verorahoilla. Yritysten ja teollisuuden toimintaa ei saa sabotoida suuruudenhulluilla ilmastotavoitteilla. Pk-yritysten toimintaa ei saa vaikeuttaa byrokratialla ja himoverotuksella.
Toinen kynnyskysymyksemme on se, että tavallisten ihmisten arkipäivän kustannuksia on pienennettävä. Tähän tietysti vaikutetaan monilla eri keinoilla. Asuminen maksaa etenkin pääkaupunkiseudulla liikaa. Liikkuminen maksaa liikaa, sähkö maksaa liikaa. On puututtava niihin syihin, joiden vuoksi kaikki maksaa liikaa.
Kolmas kynnyskysymyksemme liittyy maahanmuuttoon. Tulevan hallituksen pitää edeltäjistään poiketen päästä sen henkisen kynnyksen yli, että elintasosiirtolaisuuden vahingollisuus tunnustetaan. Sen jälkeen on ryhdyttävä määrätietoisiin toimiin, joilla haitallista maahanmuuttoa torjutaan. Huono maahanmuutto ei ole luonnonvoima. Se johtuu vääristä poliittisista ratkaisuista, ja siihen voidaan vaikuttaa oikeilla poliittisilla ratkaisuilla.
26.5. pidetään Euroopan parlamentin vaalit. Äänestysaktiivisuus on eurovaaleissa jäänyt aiemmin hyvin alhaiseksi. Vuonna 2014 se oli vain 40%. Tänä vuonna on vaarana, että vaaliähky laskee intoa entisestään. Tämän vuoksi haluan muistuttaa helsinkiläisiä ja muitakin eurovaalien tärkeydestä. Niissä ei ole kyse EU:n asioista, vaan niissä on kyse kotimaan asioista. Suuri osa Suomen omasta lainsäädännöstä tulee suoraan Euroopan unionilta. Siihen lainsäädäntöön vaikutetaan äänestämällä eurovaaleissa.
Poliittinen tilanne Euroopassa on muuttunut hyvin paljon kuluneen vaalikauden aikana. Varsinkin siirtolaisinvaasio vuonna 2015 johti suoranaisiin vallankumouksiin monissa Länsi-Euroopan maissa. Kansallismielisistä, maahanmuuttokriittisistä puolueista tuli suuria, ja monissa maissa ne päätyivät hallitusvaltaan. Tällä on suora vaikutus EU:n päätöksentekoon.
Joku on sanonut osuvasti, että suomalaiset rakastavat EU:ta mutta inhoavat kaikkea, mitä EU tekee. EU tekee sitä mitä tekee juuri siksi, että kansalaiset eivät äänestä eurovaaleissa. Nimenomaan ne kansalaiset, joiden mielestä EU voisi harrastaa vähemmän liittovaltion rakentamista ja älytöntä säätelyä ja keskittyä sellaisiin toimintoihin, jotka oikeasti tuottavat lisäarvoa jäsenmaille ja niiden asukkaille. Tätä muutosta on mahdollista edistää eurovaaleissa 26.5.
Vappu on historiallisesti työn juhla. Suurin osa tulevien vuosien suurista kysymyksistä liittyykin tavalla tai toisella työhön ja työllisyyteen. Itse asiassa kaikki politiikka ja päätöksenteko liittyy työhön ja työllisyyteen. Ilman työtä ei ole hyvinvointia, eikä ilman työtä ole verotuloja, joilla rahoitetaan kaikkea hyvää ja kivaa. Siksi kaiken päätöksenteon pitäisi pyrkiä ennen kaikkea siihen, että työtä on tarjolla, ja että siitä maksetaan palkkaa, jolla tulee toimeen.
Ikävä kyllä useimmat puolueet löytävät tänä päivänä yhteisen sävelen kaikkein helpoimmin sellaisista linjauksista, jotka eivät todellakaan palvele näitä tavoitteita. Esimerkkinä voidaan mainita laukalle lähtenyt ilmastoposeeraus, jolla rapautetaan yritysten kilpailukykyä, työllistämiskykyä ja palkanmaksukykyä. Seuraus on se, että pyritään hankkimaan halvempia työntekijöitä paitsi Suomen myös koko Euroopan ulkopuolelta. Tämän vuoksi elinkeinoelämä ja sen poliittiset jatkeet ajavat vimmaisesti ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan lopettamista. Halpatyövoima ja halpatyömarkkinat tulevat kalliiksi paitsi suomalaiselle työntekijälle myös julkiselle taloudelle.
On harmillista, että vasemmistopuolueet, jotka perinteisesti ovat olleet duunareiden ja pienituloisten puolueita, ovat lähteneet tähän huutokuoroon mukaan. Niiden oma äänestäjäkunta on se, joka kärsii halpatyövoiman seurauksista ensimmäisenä.
Nämä ovat niitä kysymyksiä, joita perussuomalaiset aikovat alkavalla vaalikaudella pitää esillä. Olimme sitten hallituksessa tai oppositiossa. Kiitän ajastanne ja huomiostanne, ja toivotan kaikille erinomaista vappua!”
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho kynnyskysymyksistä: Yritysten ja teollisuuden toimintaa ei saa sabotoida suuruudenhulluilla ilmastotavoitteilla
Viikon suosituimmat

Kolumni: Miksi älyköillä on taipumus viehättyä sosialismista, vaikka se ei toimi?
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä tyrmäsi kansanmurhaväitteet – Helsingin Sanomat ja Yle vaikenevat
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.

Metsähallitus pitää makkaranpaistajia ilmastoriskinä – Junnila kehottaa Metsähallitusta lopettamaan turhan puuhastelun
Suomen kansallispuistoista vastaava Metsähallitus on herännyt taukopaikkojen aiheuttamaan päästöongelmaan ja haluaa tehdä ilmastotalkoiden hengessä retkeilystä mahdollisimman savutonta. Ratkaisuksi Metsähallitus esittää tulettomia taukopaikkoja. Se on julkaissut retkeilyn uudet periaatteet "Ilmastoviisaan taukopaikan käsikirjassa". Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila neuvoo Metsähallitusta keskittymään maa- ja metsäomaisuuden hoitoon ja lopettamaan turhan puuhastelun, johon sillä ei ole edellytyksiä.

OPH tiesi islamin oppikirjojen lainvastaisuudesta vuosia – Antikainen: Vasemmistoliiton Kelhän on lähdettävä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhää vastuuseen siitä, että OPH on kustantanut yli kymmenen vuoden ajan lainvastaista islamin oppimateriaalia suomalaisiin peruskouluihin.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä: Ei näyttöä kansanmurhasta Gazassa – perheensä menettänyt gazalaismies vaatii ICC:tä tutkimaan 14 Hamas-johtajaa
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

EU:n elpymisrahastosta jo 512 petostutkintaa – liki 5 miljardia euroa kadoksissa
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.

ICC:n mukaan Israel ei ole syyllistynyt kansanmurhaan – Garedew: ”Valheelliset syytökset ovat ruokkineet hyökkäyksiä juutalaisia vastaan”
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.

Ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä kirjallinen kysymys – Vigelius: ’’Rapauttaa maanpuolustusta’’
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on jättänyt eduskunnassa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) kirjallisen kysymyksen ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä.

BBC kertoi köyhistä isistä, jotka myyvät 5- ja 7-vuotiaita tyttäriään – tyttöjen kohtalo lapsimorsiamina jäi kertomatta
BBC:n tuore artikkeli kertoo afganistanilaisista isistä, jotka myyvät tyttäriään köyhyyden vuoksi. Yksi artikkelissa haastateltu isä kertoo olevansa valmis myymään yhden 7-vuotiaista kaksostyttäristään perheen elättämiseksi. Toinen BBC:n haastattelema isä kertoo puolestaan myyneensä 5-vuotiaan tyttärensä sukulaiselleen saadakseen rahat hänen sairaanhoitokuluihinsa. Artikkelin mukaan tytön on määrä mennä naimisiin 10-vuotiaana.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää











